Sisäilma ja Terveys: Kuinka Siivous ja Rakennusmateriaalit Vaikuttavat Suomessa

Suomi tunnetaan puhtaasta ja raikkaasta sisäilmastaan. Kansainvälisissä mittauksissa sijoitumme usein korkealle ilmanlaadun suhteen, ja siihen meillä on syytä olla ylpeitä. Samalla näemme kuitenkin, että Suomi on yksi maailman johtavista astman ja allergioiden esiintymismaista. Tämä ristiriita herättää tärkeitä kysymyksiä siitä, mitä sisätiloissamme – kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla – todella tapahtuu.

Hyvistä ulkoisista olosuhteista huolimatta hengitystiesairauksiin liittyvät terveysongelmat lisääntyvät huolestuttavasti. Voivatko siivouskemikaalit, rakennusmateriaalit ja tapamme hallinnoida sisäympäristöjä olla osasyyllisiä tähän kehitykseen?

Astma ja Allergiat Suomessa: Kasvava Haaste

Viimeisen 30 vuoden aikana astman ja allergioiden esiintyvyys on kasvanut Suomessa merkittävästi. Tilastojen mukaan aikuisten astma lisääntyi 6,6 prosentista vuonna 1996 aina 10,9 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Allergiat ovat seuranneet samaa suuntausta — jo vuonna 2006 yli kolmannes naisista ja yli neljäsosa miehistä raportoi heinänuhasta kärsimisestä.

Eurostatin mukaan Suomi kuuluu Euroopan maihin, joissa astmaa esiintyy eniten (noin 9 % väestöstä). Tämä tapahtuu siitä huolimatta, että Suomessa on yksi maailman puhtaimmista ulkoilmastoista.

Siivouksen Rooli: Tärkeämpi Kuin Olemme Uskoneet

Usein organisaatiot näkevät siivouksen vain välttämättömänä kulueränä — asiana, joka on tehtävä mutta jota ei pidetä strategisesti tärkeänä. Siivous priorisoidaan matalalle sekä yrityksissä että julkishallinnossa, ja ymmärrys siivouksen pitkäaikaisista vaikutuksista terveyteen on usein puutteellista.

Koska siivoukselle ei anneta ansaitsemaansa painoarvoa päätöksenteossa, puuttuu myös johdon tasolla ymmärrys siitä, kuinka kriittinen osa terveellistä sisäympäristöä siivous on. Tuloksena hyväksytään usein halvin tarjous kilpailutuksessa, ilman todellista tietoa pitkän aikavälin seurauksista niille, jotka viettävät rakennuksissa päivittäin aikaa.

Oirekyselyiden tulisi olla lakisääteisiä, erityisesti julkisella sektorilla, jossa vastuu pienistä lapsista ja nuorista kuuluu kunnille. On kyse kuntalaisten lapsista, jotka viettävät kehitysvuotensa päiväkodeissa, kouluissa ja lukioissa — elintärkeänä aikana heidän tulevalle terveydelleen.

Jos vuosittain tehtäisiin järjestelmällisiä oirekyselyjä, joissa selvitetään kuinka moni oppilas kärsii astmasta, allergioista tai muista vaivoista, vastuukysymykset nousisivat aivan uudelle tasolle. Näiden lasten jokapäiväinen koulupäivä on huomattavasti raskaampi kuin terveiden lasten, ja tämän tulisi näkyä myös siinä, kuinka suunnittelemme, siivoamme ja ylläpidämme kouluympäristöjä.

Tämän asian sivuuttaminen ei ole enää puolusteltavissa — ei eettisesti eikä taloudellisesti.

Siivouksen Piilevä Vaikutus

Mikä usein unohtuu, on se, että siivouskemikaalit jättävät jäämiä, vaikka niitä käytettäisiin säästeliäästi. Nämä kemikaalit voivat reagoida rakennusmateriaalien, erityisesti muovimattojen ja liimojen, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kanssa.

Seurauksena voi syntyä uudenlaisia epäpuhtauksia, jotka kuormittavat sisäilmaa jatkuvasti — näkymätön mutta merkittävä terveysriski.

Kyseessä ei siis ole yksittäinen vaikutus siivouksen jälkeen, vaan jatkuva, pitkäkestoinen prosessi, jossa kemikaalien ja rakennusmateriaalien yhdistelmät vapauttavat yhdisteitä, joita ihmiset hengittävät päivästä toiseen. Tästä syystä siivousta on tärkeää tarkastella aktiivisena tekijänä sisäilman laadun ylläpidossa — ei vain hygieniamielessä.

Kun Siivouskemikaalit ja Rakennusmateriaalit Kohtaavat — Mitä Syntyy?

Kun siivouskemikaalit reagoivat lattialiimoista ja muovimatoista vapautuvien VOC-yhdisteiden kanssa, voi syntyä useita haitallisia aineita, kuten:

• Formaldehydi – syöpää aiheuttava kaasu, joka ärsyttää silmiä, nenää ja kurkkua.
• Akroleiini – voimakkaasti hengitysteitä ärsyttävä yhdiste.
• Osoni (O₃) – voi muodostua reaktioiden seurauksena ja vaurioittaa keuhkokudosta.
• Aldehydit – yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa tulehdusta ja allergisia reaktioita.

Erityisesti rakennuksissa, joissa muovimatto on asennettu kostealle betonille, nämä reaktiot voivat voimistua. Vaikka betoni ajan myötä kuivuisikin, kemialliset päästöt jatkuvat, erityisesti jos päivittäinen siivous tehdään kemikaaleilla, jotka kiihdyttävät reaktioprosesseja.

Esimerkki: Mitä Tavalliset Siivousaineet Sisältävät?

Tarkastellaanpa yhtä yleisintä kotitalouksien siivousainetta, Ajax yleispuhdistusaine:

• Sodium Lauryl Sulfate (SLS) – tensidi, joka voi ärsyttää ihoa ja hengitysteitä.
• Sitruunahappo – säätelee pH-arvoa mutta voi vapauttaa höyryjä reaktioissa.
• Etyylialkoholi (etanoli) – haihtuva liuotin, joka muodostaa VOC-yhdisteitä.
• Natriumbentsoaatti – säilöntäaine, joka voi aiheuttaa allergisia reaktioita.
• Natriumhydroksidi – voimakkaasti emäksinen aine, joka voi olla syövyttävä ja aiheuttaa hengitysvaikeuksia.

Ammattimaisessa siivouksessa kemikaalit ovat usein paljon väkevämpiä, mikä tarkoittaa vielä suurempaa vaikutusta sisäilmaan.

Lisäksi on muistettava, että siivouskemikaalien aiheuttama muovijäte kuormittaa ympäristöä huomattavasti.

Onko Home Aina Ongelman Taustalla?

Kun sisäilmaongelmia havaitaan kouluissa ja julkisissa rakennuksissa, home nimetään usein ongelman syyksi. Kuitenkin monissa tapauksissa hometta ei löydetä tarkastuksissa. Vaikka kosteutta olisi esiintynyt, eivät aina muovimatot tai liian kostea betoni ole suurin ongelma.

Usein oireet johtuvat sen sijaan rakennusmateriaalien kemiallisista päästöistä yhdistettynä vääränlaiseen siivoukseen, joka päivä päivältä kerää myrkyllisiä yhdisteitä ilmaan.

Olen usein nostanut esiin esimerkin, jossa vanhan koulun sisäilmaongelmien vuoksi rakennetaan uusi koulu, kaikki kalusteet ja materiaalit ovat uusia — mutta henkilökunta, oppilaat ja sama siivousfirma siirtyvät mukana. Parin vuoden kuluttua valitukset alkavat jälleen:
"Mutta mehän rakensimme uuden koulun?!"

IoT-Anturit: Tie Parempaan Hallintaan

Monet kunnat käyttävät jo teknisellä puolella IoT-antureita mittaamaan VOC-pitoisuuksia ja muita ilman epäpuhtauksia reaaliajassa. Ongelma on, että siivoustiimi ei usein saa tätä dataa käyttöönsä.

Jos siivouspäätöksiä tehtäisiin perustuen IoT-antureiden tuottamaan dataan, nähtäisiin mustaa valkoisella kuinka siivousaineet vaikuttavat ilmanlaatuun — joskus jopa useiden tuntien ajan siivouksen jälkeen.

Tämä toisi täysin uudenlaista ymmärrystä ja mahdollistaisi terveellisemmät päätökset.

Harva haluaa tietoisesti käyttää tuotteita, jotka myrkyttävät ympäristöämme — mutta ilman oikeaa tietoa vaikutuksista on vaikea tehdä parempia valintoja.

IoT-teknologia tarjoaa siksi tehokkaan tien kohti terveempiä sisäympäristöjä ja pienempiä terveysriskejä.

Oma Taustani – Miksi Nostan Tämän Esille

Olen työskennellyt ammattimaisessa siivousalalla vuodesta 2006 lähtien. Näiden vuosien aikana olen vastannut asiakkuuksista useille johtaville pohjoismaisille siivousyrityksille ja toiminut laajasti erilaisissa ympäristöissä.

Erityisosaamistani oli jonkin aikaa R3-puhtaanapito eli puhdastilojen siivous, jossa vastasin koko Ruotsin puhdastila-asiakkaista. Näissä tiloissa asetetaan äärimmäisen tiukat vaatimukset pienhiukkasten ja kemikaalien hallinnalle — sillä lopputuote, kuten esimerkiksi injektiolääkkeet, eivät saa sisältää mitään ylimääräistä.

Tämä kokemus on antanut minulle laajemman näkemyksen siivouksen todellisesta merkityksestä — tekniikan, terveyden ja pitkäaikaisten vaikutusten osalta.

Näen siksi selvästi, että siivoukselle on annettava nykyistä paljon suurempi painoarvo.

Ei siksi, että pinnat näyttävät siisteiltä — vaan siksi, että kyse on ihmisten terveydestä.

Jos siis olet vanhempi ja lapsesi on päiväkodissa, vaadi että siivous tapahtuu ilman kemikaaleja. Se on takuulla lapsesi parhaaksi!

Business Development Manager

Joakim Riippa

AadoTech - We put people first

DayCare Exellence – AadoTechin / Tersano SAO:n toimesta