Inomhusluft och Hälsa: Hur Städning och Byggmaterial Samverkar i Finland Finland är känt för sin rena och friska inomhusluft. Vi rankas ofta högt i internationella mätningar gällande luftkvalitet, vilket ger oss anledning att vara stolta. Men samtidigt ser vi att Finland också är ett av de länder i världen med högst förekomst av astma och allergier. Denna motsättning väcker viktiga frågor om vad som egentligen pågår inomhus — i våra hem, skolor och arbetsplatser. Trots våra goda yttre förutsättningar ser vi en oroande ökning av hälsoproblem kopplade till luftvägarna. Kan städkemikalier, byggmaterial och vårt sätt att förvalta inomhusmiljön vara en bidragande faktor? Astma och allergier i Finland: En växande utmaning Under de senaste 30 åren har astma och allergier ökat markant i Finland. Statistiken visar att andelen vuxna med astma steg från 6,6 % år 1996 till 10,9 % år 2016. Allergier har följt en liknande trend — redan 2006 rapporterades att över en tredjedel av kvinnorna och över e

Sisäilma ja Terveys: Kuinka Siivous ja Rakennusmateriaalit Vaikuttavat Suomessa Suomi tunnetaan puhtaasta ja raikkaasta sisäilmastaan. Kansainvälisissä mittauksissa sijoitumme usein korkealle ilmanlaadun suhteen, ja siihen meillä on syytä olla ylpeitä. Samalla näemme kuitenkin, että Suomi on yksi maailman johtavista astman ja allergioiden esiintymismaista. Tämä ristiriita herättää tärkeitä kysymyksiä siitä, mitä sisätiloissamme – kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla – todella tapahtuu. Hyvistä ulkoisista olosuhteista huolimatta hengitystiesairauksiin liittyvät terveysongelmat lisääntyvät huolestuttavasti. Voivatko siivouskemikaalit, rakennusmateriaalit ja tapamme hallinnoida sisäympäristöjä olla osasyyllisiä tähän kehitykseen? Astma ja Allergiat Suomessa: Kasvava Haaste Viimeisen 30 vuoden aikana astman ja allergioiden esiintyvyys on kasvanut Suomessa merkittävästi. Tilastojen mukaan aikuisten astma lisääntyi 6,6 prosentista vuonna 1996 aina 10,9 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. Aller

BubbleFlush käytännössä – miten se toimii ja miksi se on tärkeä osa vihreää siirtymää? Kun puhutaan kestävästä kehityksestä, innovaatiot kuten BubbleFlush eivät ole vain teknisiä ratkaisuja – ne ovat konkreettisia askelia kohti puhtaampaa, vihreämpää ja terveellisempää tulevaisuutta. Aiemmassa blogikirjoituksessamme käsittelimme, miksi 395 € investointi voi olla enemmän kuin perusteltu. Nyt sukelletaan syvemmälle: Miten BubbleFlush toimii käytännössä ja mitä hyötyä siitä on sekä käyttäjille että yhteiskunnalle? Käytännön toiminta: Näin BubbleFlush toimii BubbleFlush on kannettava, ergonomisesti muotoiltu laite – kuin “pistooli” – joka käyttää ultraääniteknologiaa WC-istuimen vedenpinnan alla. Se synnyttää mikroskooppisia kuplia, jotka implodoivat ja vapauttavat energiaa, joka irrottaa tehokkaasti likaa, kalkkia ja bakteereita myös vaikeapääsyisistä paikoista, kuten vesilukosta – täysin ilman kemikaaleja tai hankaamista. Käyttäjäkokemus: Puhdistus tapahtuu helposti napin painalluksella

När vi talar om hållbar utveckling är innovationer som BubbleFlush inte bara tekniska lösningar – de är konkreta steg mot en renare, grönare och hälsosammare framtid. I vårt tidigare blogginlägg behandlade vi varför en investering på 395 € kan vara mer än välmotiverad. Nu går vi djupare: Hur fungerar BubbleFlush i praktiken, och vilka fördelar ger det för användare och samhället? Praktisk användning: Så fungerar BubbleFlush BubbleFlush är en bärbar rengöringsenhet – formad som en ergonomisk “pistol” – som använder ultraljudsteknologi för att skapa mikroskopiska bubblor i toalettskålen. Dessa bubblor imploderar och frigör energi som effektivt lösgör smuts, kalk och bakterier – även på svåråtkomliga ställen som vattenlåset. Och detta helt utan kemikalier eller skrubbning. Användarupplevelse: Rengöring sker enkelt med ett knapptryck Ingen installation krävs – enheten är mobil och lätt att använda Inget mer obehagligt borstande eller starka rengöringsmedel Toaletten hålls ren längre, och l

KOULURUOKAILU SUOMESSA JA RUOTSISSA! Tiesitkö, että Suomi oli maailman ensimmäinen maa, joka otti käyttöön maksuttoman kouluruoan kaikille oppilaille jo (1943) 1948? Ruotsi seurasi perässä – mutta vasta 1970-luvulla. Siitä lähtien molemmat maat ovat olleet edelläkävijöitä ravitsevan, lämpimän kouluruoan tarjoamisessa osana koulupäivää. Tämä on upea yhteiskuntamalli – mutta tänä päivänä kohtaamme uuden haasteen: 👉 Koulujen ruokahävikki kasvaa – ja maksaa yhteiskunnalle miljoonia euroja vuodessa. (Mielestäni tämä on asia, josta meidän kuuluu olla ylpeitä. On tärkeää, että lapset saavat tarvitsemansa ravinnon, sillä kaikilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia ostaa ruokaa kotiin. Lapset, jotka käyvät koulua ja opiskelevat, eivät saa kärsiä tästä. Se, että Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, on asia, josta todella voi olla ylpeä, mutta täytyy muistaa, että vuonna 1943 Suomi oli sodassa kirotun naapurin eli Venäjän kanssa, ja hallitus ryhtyi toimiin estääkseen lasten nääntymisen. Aluksi

Visste du att Finland var först i världen med att införa gratis skolmat för alla elever redan (1943) 1948? Sverige följde efter – men inte förrän på 1970-talet, och sedan dess har båda länderna legat i framkant när det gäller näringsriktig, lagad skolmat som en självklar del av skoldagen.Det är en fantastisk samhällsmodell – men idag står vi inför en ny utmaning: 👉 matsvinnet i våra skolor ökar – och kostar samhället miljontals euro varje år. ( Min åsikt är att detta är något vi ska vara stolta över, och att eleverna får den mat de behöver för alla har inte samma resurser att handla för, och barnen som ska gå i skola och få utbildning ska inte drabbas för detta. Att Finland var först i världen är något som man kan vara stolt över, men faktum är att vi låg i krig år 1943 med vår förbaskade granne till Ryssland och detta var en åtgärd man ifrån regering såg till så att barnen inte skulle svälta ihjäl. Det var mest gröt och möjligen mjölk och en bit barkbröd men vi låg i krig och kämpade